Kokoontuminen Meri-Karinassa, Seiskarinkatu 35 joka kuukauden toinen tiistai klo 18.00. Jäsenilloissa on kahvitarjoilu ja arpajaiset. Meri-Karinan tilaisuuksiin pääsee bussilla nro 54. Maksuton paluukuljetus keskustaan klo 20.15.

Henry Toivari on monelle turkulaiselle tuttu nimi esimerkiksi kunnallispolitiikan parista. Työn rinnalla Toivarin kädessä on kulkenut jo viiden vuosikymmenen ajan kamera.

– 50 vuotta sitten menin kesätöihin valokuvausliikkeeseen. Siitä sitten pienellä koulutuksella olin jo kuvaamassa hautajaisia. Sitä ennen en ollut kuvannut ollenkaan, mutta sen jälkeen kuvaaminen on kuulunut kiinteästi elämääni, Toivari muistelee ensikosketustaan valokuvaamiseen.

Hän on ehtinyt vuosikymmenien kuluessa kuvata yhtä ja toista. Luontokuvaus on ollut rakas laji jo pitkään. Helmikuussa ravintola Maunossa Kupittaalla on esillä Toivarin Afrikan matkoilla ottamia valokuvia.

– Haluan saada kuviini eläinten omaa elinympäristöä. Minua kiehtovat esimerkiksi erilaiset isot villieläimet. Haluan myös tuoda kuvissani esille afrikkalaista elämää ja yhteiskuntaa esille, Toivari sanoo.

Afrikassa Toivari kävi kuvaamassa ensimmäistä kertaa vuonna 2003. Sen jälkeen Afrikan maista tutuiksi ovat tulleet muun muassa Etelä-Afrikka, Kenia, Tansania ja Gambia. Nykyään kamera kulkeekin aina lomamatkalla mukana ja matkakohteet valikoituvat sen mukaan, missä on kiinnostavaa kuvattavaa.

– Afrikasta esimerkiksi Namibia on sellainen mielenkiintoinen maa, jossa en ole vielä käynyt. Siellä olisi mielenkiintoista luontoa. Muualta maailmasta esimerkiksi Kuuba kiinnostaa. Haluaisin kuvata sitä vanhan Kuuban muutosta, mikä siellä on käynnissä, Toivari toteaa.

– Eri maiden välillä eläinkannassa on ihan valtavia eroja. Esimerkiksi Gambiassa on todella paljon lintuja, hän jatkaa.

Vajaan 15 vuoden aikana hän on nähnyt myös Afrikan luontoon liittyviä varjopuolia. Toivarin mukaan salametsästys nähdään nykyään useimmissa Afrikan maissa vakavana ongelmana, jota yritetään kitkeä, mutta eläinkannat pienenevät tästä huolimatta.

– Esimerkiksi Keniassa on viranomaisia, jotka valvovat salametsästäjiä. Niillä on lupa ampua salametsästäjät tai sitten ne tulevat itse ammutuiksi. Viime vuonna olimme kolme viikkoa Keniassa. Sinä aikana siellä kuoli viisi salametsästäjää kuoli ja yksi viranomainen, Toivari toteaa.

Salametsästykseen Afrikassa on inhimilliset syyt.

– Esimerkiksi elefantin syöksyhampaasta saa rahaa noin 21 000 dollaria. Ja ihmisen vuosipalkka on 1 500 dollarin kieppeillä.

Vaikka Toivari on kuvannut paljon afrikkalaista luontoa, toteutumattomiakin kuvaushaaveita mantereeseen liittyy.

– Olen kuvannut esimerkiksi leijonia ja gepardeja, mutta tiikereitä en ole vielä saanut kuvattua. Toinen haave on päästä kuvaamaan eläinten massaliikehdintää. Siitä saisi upeita kuvia, Toivari haaveilee.